torstai 13. marraskuuta 2014

Plääh...

Eilinen päivä oli... perseestä. Aamu alkoi taas hyvin, heräsin seittemän jälkeen (mikä loma?) ja suuntasin koiran kanssa kotiin aamupuurolle. Aamupalan jälkeen aloin väkertää tutkintoviikon itsearviointia ja ai luoja kuinka mä vihaankaan itsearviointia ja oon siinä tosi huono!  Ennen kuin huomasinkaan, kello oli jo niin paljon, että lounas olis pitänyt syödä jo aikoja sitten, äkkiä väsäämään lounasta (jahelihatonnikalamössö & vihanneksia) ja ruokaa ääntä kohden. Kaikenkaikkiaan tein sitä arviointia viis tuntia... Ja sitten, kun se vihdoin oli valmis kello oli jo niin paljon, että piti alkaa suunnata kohti pelipaikkaa, ettei myöhästy sieltä. Välipala ja päivällinen syömättä... Lämmittely sujui tosi hyvin ja ajattelin, että pelaan ihan vaan veden voimalla, mutta ekan erän jälkeen oli pakko ottaa olut, koska eihän se peli sitten kuitenkaan luistanutkaan... Mutta eipä niistä kolmeasta oluesta ja yhdestä siideristä mitään hyötyäkään ollut, en oo koskaan pelannu noin huonosti, 8 pistettä viiteen erään. -.-



Pelistä sentään pääsi ajoissa lähtemään, melkein teki mieli jäädä vetämään kunnon känni, oonhan mä lomallakin, mutta nälkä pakotti kotia kohden. Kotimatkalla tuli kuitenkin mutka matkaan. Se kaikista pahin pahe, oman lähipitserian kebab ranskalaisilla ja valkosipulikastikkeella!!! En oikeasti tiedä mitään parempaa. Kaikki muut herkut kalpenee tuon annoksen rinnalla. Okei, en oo ikinä mättäny näitä useempaa viikossa, enkä edes pahimpina aikoina syönyt joka viikko, mutta se vaan on niin syntisen hyvää ja ei todellakaan kuulu laihduttajan ruokalistalle. 


Mutta, jos nyt haetaan asioiden positiivisia puolia, ilman tota kepsua en olis päässy päivän kaloreissa yli 1800, okei kaloreita tuli vaan 1836 eli ei mikään hirmunen ylitys. Kävin eilen aamulla vaa'alla ja se näytti -0,5kg maanantaista, tänään saman verran huolimatta mun olut- ja kepsuhimosta. Ja viimesenä positiivisena juttuna; hittojako mä noita oluita ja kepsua itken? Tarkoitus on pudottaa painoa ja samalla opetella uusi terveellisempi elämäntapa, johon sisältyy sillon tällön niitä herkkuja. Nyt on herkut nautittu tältä viikolta ja ei se ruotuun palaaminen tänä aamuna hankalaa ollut. Puuroa ei todellakaan tehnyt mieli, koska myöhäisin kebabin takia ei ollut laisinkaan nälkä, mutta niin vaan upotin puurin mustikkasoppineen kitusiin ja lounas nautitaan heti, kun oon päässyt tutkintoviikon tuomiolta kotiin.

Tää on vaan elämää, kukaan ei oo täydellinen ja sepäs vasta tylsää oliskin.

2 kommenttia:

  1. Apua mitä kuvia! Itsekuri koetuksella. :) Mullekin kebab on todella paha ansa, täytyy pysyä kaukana. Tsempit hei jatkoon, ei lipsahdus silloin tällöin haittaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi ei jäänyt kebabmässyt päälle vaikka onkin tässä useasti tehnyt mieli, kun kaikki vapaa-aika menee kouluhommia tehdessä, eikä yksinkertaisesti jaksais tehdä kunnon ruokaa..

      Poista